Nerikomi-viikonloppu

Viime viikonloppu tuli vietettyä nerikomi-kurssilla Äidin kanssa. Kurssilla valmistimme värjätystä savesta helmiä ja pieniä esineitä. Ohjaaja oli valmistanut etukäteen meille pigmentillä värjätyn saven, eli sen sekoittamista emme päässeet kokeilemaan. Tästä oli kuitenkin se hyöty, että ehdimme tehdä töitä enemmän.

     

Tässä ja seuraavassa työssä kokeilin laminointia. Ensin tehtiin pohja, jonka päälle aseteltiin erivärisistä savista tehtyjä asioita; tässä palloja ja pötkylöitä. Asettelun jälkeen kuviot kaulittiin kankaan läpi kiinni pohjaan.Ylemmän työn aion lasittaa kokonaisuudessaan, mutta alempaan työhön olisi tarkoitus kokeilla vain osittain lasitusta.

Tässä alkaa valmistua  muna. Aluksi muotin seinämiin laitetaan savea. Itse laitoin kolmea eriväristä marmorisavea: vihreä-keltainen, vihreä-vaaleanpunainen ja vihreä-musta.

Kun muotin pinta on kokonaan saven peitossa, se painellaan kunnolla kiinni ja siloitetaan. Kun kumpikin puoli muotista on vuorattu savella, reunat viillotettu ja kosteutettu painetaan muotit toisiaan vasten ja odotetaan muutama minuutti.

Sen jälkeen muna irroitetaan muotista ja jääneet uurteet sekä saumakohta siloitetaan. 

Tällainen möykky siitä tuli.

Kun työt ovat kuivahtaneet tarpeeksi muttei liikaa, ne kuoritaan eli niiden pintakerros poistetaan, jolloin värien sotkeentuminen ei työstövaiheessa haittaa. Kuorinnan jälkeen työn värit kirkastuvat ja tulevat paremmin esiin.

Tässä Äitini tekee helmiä. Hän onnistui
 saamaan niihin kauniin värityksen.

Kun kaikki työt saatiin kuorittua, ne jätettiin kuivumaan. Töiden kuivuttua ne raakapoltetaan, jonka jälkeen meillä on lasituspäivä jolloin lasitamme työmme haluamallamme tavalla tai jätämme lasittamatta. Kaikki työt menevät kuitenkin lasituspolttoon, sillä se on raakapolttoa korkeampi ja tekee töille hyvää.

P.S. Tänään alkoi Vintage-pukukurssi. Tutkimme 50-luvun asuja ja suunnittelimme mitä haluamme tehdä. Seuraavalla kerralla (kahden viikon päästä) jäljennämme/teemme kaavat ja kenties ehdimme jo aloittaa puvun tekoa. En tiedä vielä aivan tarkkaan millaisen mekon aion tehdä, mutta löysin yhden aivan ihanan kesämekon kaavat, kenties siis teen sen. Kangasta täytyy vielä miettiä ja käydä ostamassa.

Kypäriä, mekkoja, metso.

Tänään tuli käytyä vanhassa työharjoittelupaikassa (jossa siis lopetin viime viikon keskiviikkona) huovuttelemassa. Tuotoksen näette myöhemmin, viimeistelyn jälkeen. Tällä kertaa vielä muutama kuva siitä, mitä työharjoittelussa tuli tehtyä.

Teimme siis pienille lapsille rooli/leikki asuja ja vaatteita. Kahteen kypärään tuli tehtyä korvat. Onneksi korvien kankaat olivat sen verran tukevia, että korvat pysyvät itse pystyssä.

Viittojen seuraksi oli kiva tehdä eri värisiä ritarikypäriä.

Mielestäni seuraava kypärä näyttää aivan uimalakilta tai suihkumyssyltä. Ajatuksena oli valita hyvin tyttömäinen kangas ja tehdä vastine ritarikypärille. Valitsemani kangas oli aivan ihana, kaunis, kukallinen ja hempeä. Lopputuloksesta ei kuitenkaan tullut ihan sellainen kuin piti. Opetus: vaikka kangas olisi kuinka ihana, se ei sovellu kaikkeen.

Kaavojen tekeminen kypäriin (ja muihinkin asusteisiin) oli hieman hankalaa sillä meillä ei ollut ketään kenen päälle niitä sovittaa.

Kiitos eksyneelle Nallelle mallina olosta (:

Tuli tehtyä myös kolme mekkoa. En ole aikaisemmin kaavoittanut mekkoja, eli nämä tehtiin ihan näppituntumalla. Koosta en tiedä, toivottavasti sopii lapsille (:

Harjoittelun lopuksi teimme yhdessä ohjaajani kanssa metson tarinan kerrontaa varten. Ohjaajani teki pyrstön pohjan ja värityksen ja minä vastasin muusta toteutuksesta. Metson vartalo on tehty piposta, minkä laella on kasa sulkia. Pää-kaula osuus, samoin kuin myös pyrstö, ovat neulahuovutetut vaahtomuovista muotoonleikatun pohjan päälle. Vartalon täytteenä on myös vaahtomuovia oikeanlaisen ja pitävän muodon aikaansaamiseksi.

Innostuin tämän linnun huovuttamisesta sen verran paljon, että aion tehdä huovuttelutöitä jatkossakin.

P.S. Viikonloppuna olisi tarkoitus mennä savityökurssille

(:

Vohvelia

Eilen vietettiin Mummoni 70-vuotis synttäreitä. Lahjaksi tein hänelle vohvelikirjonnalla tyynynpäällisen. Täytyy kyllä sanoa, että vohvelikirjonta oli monen vuoden tauon jälkeen ihanan rentouttavaa. Vielä kun teki muutakin kuin pelkkiä raitakuvioita tunsi itsensä hyvin luovaksi. Innostuksen sain kirjasta: Vohvelikirjonta, Merja Holli. Suosittelen ehdottomasti tätä kirjaa nille joita vohvelikirjonta kiehtoo, mutta tekniikka tai muu on vähän hakusessa. Mielestäni lopputuloksesta tuli ihan hyvä ja näyttää ihan siltä miltä pitääkin :) . Laskemista oli kyllä ihan yhtä paljon kuin ristipistotöissäkin, sillä en halunnut piirtää kuviota suoraan kankaalle pelossa, että piirtojälki jäisi näkyviin. Suunnittelin kirjottavan kuvion tulostimesta (ainakin meidän tulostimesta) suoraan saatavalle ruudukolle, jossa ruudun koko on 5x5 mm eli sama kuin vohvelikankaassani. Oikeastaan suunnittelin vain mustat ääriviivat ja värit vaan 'väritin'.

Tyynyn etupuolelle kirjoin orvokin.

Tyynyn takapuolen tein kauniista keltaisesta lintukankaasta.
 Mainittakoon, että Mummoni lempiväri on keltainen.

Kirjontalankoja etsiessäni tuli löydettyä kivat nappipohjat. Ne voi päällystää helposti langalla tai vaikka helmillä. Ajattelin kokeilla tehdä nappikoristeita työn alla olevaan otsapantaan (jos se ikinä edes valmistuu).

Tällainen tee-se-itse -nappipaketti löytyi.

Tarkempi kuva nappipohjasta.

Pakkauksen takapuolella on tällaisia ohjeita nappien tekemiseen.

P.S. Tuli sitten ilmoittauduttua vintage-pukukurssille.

 (:

Kirjoja, kirjoja, kirjoja..

Kun alennusmyynnit alkavat en haikaile vaatteiden tai tavaroiden perään vaan kirjojen. Tällä kertaa mukaan tarttui kahden päivän aikana ennätysmäärä kirjoja, yhteensä 18 kappaletta. Kirjahyllyt pursuilevat jo yli äyräiden. Täytyy varmaan hankkia kolmas kirjahylly, että kaikki mahtuvat.

Kun hankin uusia kirjoja haluan vain päästä lukemaan niitä. Aluksi selailen kaikkia läpi, kunnes löydän sen oikean mistä aloittaa. Tällä kertaa pidän kirjojen aiheiden erilaisuuksista. Löytyy vohvelikirjontaa, piirtämistä, maalaamista, koruja, pellavaa, kimonokuoseja, matematiikan ja jaksollisen järjestelmän historiaa, videopelejä sekä läjä romaaneja. Saattaa olla, että palaan osaan teoksista myöhemmin.

Joululahjaksi sain neljä kirjaa. Sankarineulojan käsikirja sisältää muun muassa ohjeistuksen villapaidan suunnitelluun, silmukoittamiseen ja toteuttamiseen. Style Me Vintage -kirjasta löytyy ihania ohjeita meikkiin, kampauksiin ja tyyliin. Kuuluisat vintagemekot sisältää kaavat 10 ja ohjeet 20 kauniiseen mekkoon. Nostalgisen ihanat askartelut -kirjasta löytyy monenlaista tekemistä vuodenaikojen mukaan järjestettynä.

Olen alkanut harjoitella uutta taitoa: lautanauhan kudontaa. Alla on kuva ensimmäisestä tekemästäni pätkästä (viime vuoden puolelta). Nauhan kuvio ei ole selkeä johtuen muutamasta tekemästäni virheestä. Alkuperäisessä mallissa on kaunista pyöreähköä 'ketjua', josta ei nauhassani ole tietoakaan. Olin langoittanut osan laudoista väärältä puolelta ja luultavasti myös vääriin kohtiin. Nähtävästi olen myös käännellyt lautoja miten sattuu, enkä neljä kertaa eteen, neljä taakse kuten ohjeessa neuvottiin. Näistä virheistä johtuen kokeilustani ei tullut kovin pitkää.

Uudessa nauhakokeilussa on oma yksinkertainen mallini (jottei tule 'väärin tehty' -oloa), jossa lautojen käännöt on aina samaan suuntaan käännöissä tulevien virheiden minimoimiseksi. Nauhaan on tarkoitus tulla neliöitä (en ole täysin varma, mitä noilla pujotuksilla oikeasti tulee), mutta jos lopputulos on jotain muuta, se ei ole väärin.

Kruunuja ja hameita.

Olen työharjoittelussa muutaman päivän tehnyt rooliasuja pienille lapsille leikkeihin. Ideana on ollut, että asut on helppo pukea päälle, vaarattomia ja tarpeeksi pieniä.Tein kruunuja jäykähköstä, purkautumattomasta kulta/hopea kankaasta.



Ohje

Leikkaa kankaasta 12-15 cm leveä ja sopivan pituinen suikale (pään ympärys + saumavarat).

• Ompele päät yhteen oikeat puolet vastakkain.
• Taita rinkula kaksin kerroin nurjat puolet vastakkain. (Kruunun sisä ja ulkopuolella on nyt hopeinen/kultainen pinta.)
• Ompele alareunaan (taitereuna) tikkaus 1-2 cm päähän reunasta.
• Ompele kruunun sakarat aloittaen keskitakasaumasta polveillen ylös niin pitkälle kuin haluaa/kangasta riittää ja alas aina tikkaukseen asti.
• Leikkaa ylimääräinen kangas sakaroiden välistä pois. Muista jättää pari milliä kangasta ompeleen ja laikkauksen väliin.
• Kruunu on valmis leikkeihin.

Aluksi tein perusmallia, mutta pelkästään samanlaisten kruunujen tekeminen on tylsää, jotein päätin kokeilla erilaisia sakarakokoja ja timanttiaplikaatioita. Kun kangasta ei enään riittänyt kokonaisiin kruunuihin kehittelin tilkkukruunun eli ompelin pienemmistä paloista erikokoisia kaksipuoleisia kolmioita, jotka sitten ommeltiin alareunasta yhteen kruunuksi.Tuli kokeiltua tehdä kruunu myös paksuhkosta punaisesta sametista, josta tehtiin myös viittoja. Kapean prinsessakruunun, joka pysyy paikoillaan kuminauhan avulla, tein samalla periaatteella kuin muutkin kruunut, vain korkeampana ja kapeampana.. Tein myös yhdet otus-korvat oranssista pörrökankaasta ja vanhasta fliissisestä tyynyliinasta.

Myös pienet hameet olivat ompelulistalla. Halusin tehdä kukka/keiju/prinsessa aiheisia hameita, joten päädyin piirtämään kukan terälehden kaavaksi. Toisessa hameessa on seitsemän terälehteä ja se on tehty paksummasta kankaasta. Toisessa hameessa taas on kahdeksan terälehteä ja se on tehty puuvillakankaasta. Lopputuloksista tuli ihan kivat, vaikkei kaikki sujunutkaan ihan suunnitelmien mukaan.

 Suosittelen kokeilemaan erilaisten kierrätyskankaiden käyttöä. Esimerkiksi vanhoista paidoista ja housuista saa hyvää materiaalia ompeluun.

Kuvia savella.

Vuoden 2012 lopulla olin valokuvan/printin siirto savelle -kurssilla. Tekniikka on aika yksinkertainen, mutta haastava. Ensimmäisenä päivänä muokkasimme käytettävät kuvat harmaasävyisiksi, mahdollisimman suurilla kontrasteilla ja valmistimme käytettävät savilaatat. Vaikka muokkasin kuvani niin että niistä löytyivät sekä musta että valkoinen, osasta kuvista tuli liian tasasävyisiä ja sekavia. Pohjista tuli myös hieman liian röpöläisiä. Pohjien anntteiin kuivua yön yli, jotta ne olisivat nahkeita kuvia siirrettäessä.

Seuraavana päivänä aloitimme kuvien siirron savelle. Pohjien päälle levitettiin savilietettä. Meillä oli käytettävissä väritöntä, valkoista, sinistä, punaista ja keltaista savilietettä. Itse käytin vain väritöntä, sillä halusin ensimmäisellä kerralla vain testata kuvien näkyvyyttä kunnolla. lietteen päälle laitetaan paperille tulostettu kuva, mikä kastellaan sienellä läpi kosteaksi. Tämän jälkeen alkaa haastava vaihe: raaputtaminen. Sormella aletaan hieroa ylimääräistä paperia pois niin, että jäljelle jää vain kuva. Itse olin hieman turhan innokas ja varomaton, joten onnistuin repeyttämään yhden kuvan raaputus vaiheessa ja jouduin aloittamaan alusta. Onneksi en tehnyt isoja töitä. Kurssin alussa meitä varoiteltiin, että isot työt epäonnistuvat helposti. Siksi päädyin tekemään rintanappeja sekä pienehköjä, noin A5 kokosia soikeita tauluja

Tämän jälkeen työt menivät kuivumaan ja polttoon. Noin kahden viikon päästä meillä oli vielä töiden viimeistelypäivä. Oli jännittävää saapua kurssipaikalle viimeistelypäivänä ja nähdä lopputulokset, sillä poltossa osa siirretystä kuvasta saattaa palaa pois. Silloin hioimme ylimääräisyydet pois ja lakkasimme työt. Yhteen rintanappiin kokeilin puuväreillä värittämistä. Lopputuloksesta tuli ihan hauska.

Tällä kurssilla käytin suurimmaksi osaksi valokuvia. (Lisäksi käytin yhtä saamani kissaprinttiä, sekä kuvaa pastelliliiduilla tekemästäni keijutyöstä.) Seuraavalla kursilla ajattelin kokeilla erilaisia kuvia sekä erivärisiä lietteitä.Myös eri muotoisia pohjia voisi kokeilla koruiksi. Koska todella isot työt ovat hankalia, jätän ne luultavasti myös seuraavalla kerralla tekemättä. Sen sijaan ajattelin kokeilla tehdä pienet korvakorut.

Palanut kataja ja mato. Katajan oksistoa oli vaikea saada näkymään kunnolla.

Lehmiä oli vaikea saada taustasta kunnolla esille.

Tässä näkee hyvin kuvanmuokkauksen vaikutuksen.

Puukynäkokeilu.

Rintakoruja, noin 5 cm.