Poimintoja kuvamuistiostani

Tässä vanhan kännykän kuvia selatessa törmäsin kuviin vanhoista käsityöntekeleistä. On mukavaa huomata ottaneensa lähes kaikista töistä kuvia. Näin voi jälkikäteen selailla millaisia ajatuksia on parisen vuotta sitten ollut. Suosittelenkin omien töiden kuvaamista. Sitä tuppaa hyvin herkästi unohtamaan mitä kaikkea on saanut aikaan. Eikä sekään haittaa vaikkei olisi hyvää kameraa käytössä, kun vain tekee kuvamuistiota itselleen.

Tässä muutamia omasta kuvamuistiostani:

Nämä pörhelöt pöllöt on neulahuovutettu vaahtomuovin päälle. Päätin jättää vesihuovutuksen tekemättä, sillä pidän pöllöjen pörheydestä (: Ensin leikkasin pöllöjen muotoiset kappaleet vaahtomuovikuutiosta, Sain leikattua rungot niin, että päät ovat kinni kehossa, joten vesihuovutuksen tukea ei tarvittu.

Naamion ohje on otettu blogista Sprinkles in Springs. Blogista löytyy naamion mallipiirros, jota minäkin käytin hieman kyllä mukaillen. Naamio on tehty Tulip-värillä ohuen morsiustyllin päälle. Annoin värin kuivua pari päivää, jonka jälkeen leikkasin naamion varovasti irti reunoja pitkin sekä avasin silmäreiät. Solmintanaruiksi laitoin satiininauhaa ja tadaa vappunaamari oli valmis (: Tämän ensimmäisen onnistuttua tein myös steampunk henkisen naamion, mutta se on kadonnut johonkin.

Tein seulan Mummuni joskus nuorena virkkaamista ymmyrsköistä. Laukunkoristeena palvelleet koristukset ansaitsivat päästä uudelleen käyttöön, Pohjana on käytetty Sinin(?) rullatiskirättiainesta, joka oli ainoaa painoajankohtana löytämääni kuviotonta normaalista kaupasta löytynyttä tiskirättiä. Mielestäni lopputuloksesta tuli hauska. Täytyykin varmaan taas kaivaa kyseinen seula esiin ja tutkia, onko se käyttökelpoinen.

Pieni kettu on toteutettu villakankaasta leikkaamalla ja käsin yhteen ompelemalla. Takana on tavallinen hakaneula. Tämänkin kaivoin nyt esiin kuvan innoittamana ja se taitaa päätyä talvitakkiin mukaan roikkumaan.

Tämän korun taisin toteuttaa viime vapuksi. Pääsiäisenä saimme Hello Kitty -pääsiäismunia ja viimeisestä munasta tulio horoskooppiani esittävä leluhahmo. Rusetti on neulottu tasona ja yhdisttey "tyynyksi", kun pala on ollut sopivan kokoinen. Keskelle pyöritin tiukasti jäljelle jäänyttä lankaa. Lankana on ohutta puuvilla, jota neuloin 2 mm puikoilla.

Yleensä teen käsitöitä yhtäkkisesti ja nappaan valmiista tuotoksesta kuvan kännykällä. Pahoittelenkin osan kuvien huonoa laatua. Nykyisessä kännykässäni on onneksi hieman parempi kamera (:

Kaikki työt on tehty kahden vuoden sisällä.

Käsityökorin pohjalle pudonneet, osa 1.

Olen huomannut jättäväni yhä useammin asioita kesken. Esimerkiksi tämän blogin. Ja usean tusinan erilaisia käsitöitä. Niimpä tässä yksi päivä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa hoitaa asioita loppuun. Aloitin sen rannikkaista, jotka kudoin yli vuosi sitten peukaloa vaille valmiiksi. Peukalot kudoin joskus keväällä. Ja nyt, pari viikkoa sitten sain vihdoin ja viimein pääteltyä ne ja otettua käyttöön. Tuli yllättävän hyvä olo, vaikka kyse on näinkin pienen asian, kuin rannikkaiden valmiiksi saamisesta. Asioiden loppuun saattaminen taitaakin olla ihan hyvä juttu.

Omena, nam [omenam] (:

Ensimmäiset tekemäni kiilapeukalot. Olen jollain tasolla aika ylpeä.
Kiilapeukalo on ollut miulle samanlainen *peikko* kuin kantapää on monille (oli myös miulle), ja nyt olen selättänyt kummatkin (:

Ajattelin ottaa tavoitteeksi käydä mahdollisimman paljon keskeneräisiä käsitöitä läpi ja päättää mitä niiden suhteen pitäisi tehdä. Osa päätyy varmasti käyttöön ja osa tulee puretuksi ja materiaalit käytettyä johonkin muuhun. Siinä sivussa yritän kirjoittaa tännekkin (:

Mukavaa syksyn alkua. Kumpparikelit ovat ihania <3

Kokeilua

Viime viikonloppuna oli keskiaikamarkkinat Turussa ja siellä tuli käytyä kolmenakin päivänä. Markkinoilla oli ihana näytösalue, jossa pääsi seuraamaan muun muassa sepän työskentelyä ja kehräystä värttinällä. Itse innostun juurikin tästä kehräyksestä sekä nyörin tekemisestä nyörilaudan (kumihimo) avulla. Nyörin tekemistä olen kokeillut jo useamman nyörin verran, mutta ongelmia on ollut varsinkin langan kireyden kanssa. Välillä tulee paljonkin löysiä lankalenkkejä.

Halusin päästä kokeilemaan nyörien tekemistä mahdollisimman nopeasti, joten toteutin laudat kotoa olleesta solumuovista. Pyöreän laudan käyttämiseen sain hyvät ohjeet markkinoilta ja neliön mallisen ohjeistuksen löysin netistä. Pyöreällä laudalla saa tehtyä pyöreitä nyörejä ja neliölaudalla litteitä. Tässä neliölaudassa on kuusi koloa ylhäällä (kuvassa oikeassa reunassa, jos ne nyt edes näkyvät), neljä alhaalla ja yhdet sivuissa. Yhteensä käytettiin kymmentä lankaa. Käytin kokeiluun kotoa löytyneitä eri paksuisia puuvillalankoja.

Litteitä nauhoja. Oikean puoleiseen tein kokeeksi myös 'napinläven'. 

Pyöreällä laudalla tehdyt nyörit. Vasemman puolimmaisessa on viisi lankaa ja oikean puolimmaisessa 17.

Vielä ryhmäkuva kaikista nyöreistä (:

Nyörejä tehdessä on hyvä käyttää painoa nyörin päässä helpottamassa tekemistä. Väsäsin painon isohkosta helmestä ja metallilangasta.

Innostuin myös kokeilemaan, vihdoin ja viimein, sukkahousukukkien tekemistä. Sain aikaiseksi kaksi mustaa (en löytänyt tähän hätään mitään kivan värisiä sukkiksia) kukkaa. Niiden tekeminen ei ollutkaan yhtään niin hankalaa kuin kuvittelin.

Kukkien terälehtiin käytin 0,7 mm hopeoitua kuparilankaa ja polvisukkaa. Heteisiin käytin bikonin mallisia, lasisia helmiä ja ohuempaa (en nyt muista paksuutta) hopeoitua kuparilankaa. Punaiseen keskuskeen ompelin siemenhelmiä lehtien lomaan solmittuun sukkahousukangaspalaan.

Ostin markkinoilta myös ihania käsintehtyjä lasihelmiä. Olisi mahtavaa itsekkin päästä joskus kokeilemaan lasihelmien tekemistä.

Tekijänä Anna-Kaisa Aaltonen.

Koruilua

Pidän kovasti korujen tekemisestä, mutta nykyisin sille ei tunnu löytyvän paljoakaan aikaa. 

Tässä kuitenkin muutamia viimeisimpiä aikaansaannoksia.

Mummon tuttava tilasi vihreätupsuisen kirjanmerkin kissamaskotilla. Päädyin valitsemaan kissan, mille saa itse liimattua 'timantti'silmät (jotka sopivat tupsun kanssa hyvin yhteen).

Toivottavasti tilaaja pitää merkistään (:

Mau!

Samalla liimauskerralla halusin kokeilla lasikapusseja. Leikkasin kuvioidusta paperista perhosen keskiruumiin kaulakoruun, sekä siivet korvakoruihin. Perhosten kohdalla paperissa on pienehköjä kimmalle'klimppejä' (kuulostaapa kauniilta), joden kohdalta kapussi ei (tietenkään) ole liimautunut paperiin asti vaan väliin on jäänyt ilmakuplia. Tämnä oli kyllä tiedossa mahdollisuutena, mutta halusin silti yrittää. Mielstäni lopputuloksesta tuli silti hauska.

Halusin koruun muutakin kuin pelkän riipuksen.

Alunperin kaikkien kolmen perhoskorun oli tarkoitus päätyä kaulakoruun, mutten saanut sommiteltua niitä mielstäni sopivalla tavalla. Myös tämä ratkaisu on ihan sopiva.

Tässä kuvassa ilmakuplat näkyvät hyvin.

Samalla kertaa liimasin 'timantteja' myös tähän valmistusta odottaneeseen hopeoituun kukkariipukseen. Pöllö-fanina lisäsin vielä pienen hopeoidun pöllön keskelle istuskelemaan.

Näihin liimauksiin käytin UHU Plus -liimaa. Liimauksen pitäisi kestää 300kg veto neliösentillä, jos liima on kovetettu 150 asteessa. Tietenkään tällaisissa koruissa se ei ole tarpeellista, mutta kyseinen liima on erittäin hyväksi havaittu muun muassa sormuksissa. Liima muuttui kuivuessaan kellertäväksi, joten ostin toista liimaa kapussien liimausta varten. Seuraavalla liimauskerralla testataan siis sitä.

Kutistemuoveilua

Näin kesän ja sadepäivän kunniaksi on hyvä palata jälleen tänne melkein unohtuneen blogin pariin (: Nyt olen puuhaillut lähinnä erilaisten korujen parissa, viimepäivinä kutistemuovikorujen.

Olen jo pidemmän aikaa halunnut kokeilla kutistemuovia, mutten vain saanut hankittua sitä. Tällä viikolla kuitenkin sattumalta törmäsin siihen Presentossa ja päätin kokeeksi ostaa paketin, joka sisältää neljä 20x30 cm arkkia: mattamattamusta, kiiltävä kirkas, mattavalkoinen ja matta kirkas. Kyseinen kutistemuovi kutistuu noin 1/3 kutistettaessa 160 asteisessa uunissa. Ohjeessa ei kerrota kutistamisaikaa, mutta lasinsulatusuunissamme sopiva aika on noin yksi minutti.

Ensimmäinen kokeiluni. Alkuperäinen pituus oli 14,7 cm ja lopullinen 6,2 cm.

Mustalle kokeilin maalitussia. Loputuloksesta tuli aika jännä, hieman 'nukkamainen'.

Kiiltäville pinnoille voi piirtää permanenttitusseilla ja mattapinnoille myös värikynillä. Tein muutaman värikynäkokeilun, mutta en tullut ottaneeksi niistä kuvia. Ehkä ensikerralla.

uhuuu

Tammikuun puolella tein Ystävälle synttärikortiksi pöllökalenterin. Kalenterin kuvat sain Owl Lover 2013 Calendar:ta. Kuten kuvasta näkyy, lahjan saaja pitää kovasti vaaleanpunaisesta :) Koska kalenteri on pöllö aiheinen, pitää kannen noudattaa samaa temaa. En halunnut kirjoittaa onnentoivotuksia itse kalenteriin, joten leikkasin erillisen kortin ja yhdistin sen kalenteriin hopeoidulla ketjulla. Myös kalenterin kaikki sivut on yhdistetty toisiinsa samaisesta ketjusta tehdyillä lenkeillä.

'Uhuu uhuu'

En osannut päättä minkä värisiksi tekisin sivujen pohjat, joten päätin käyttää kaikkiin sivuihin eri värisiä pohjia. Etsin jokaiseen kuvaan mielestäni parhaiten sopivan pohjapahvin, rei'itin kaikkiin reiät samaan kohtaan ja kiinnitin kuvat sopivan alas.

Kannesta tein hieman pidemmän kuin muista sivuista, että se ketjuista roikotettaessa peittäisi kaikki alemmat lehdet.

Tässä yksi kuva minkä valitsin kalenteriin

Lahjaksi tein rannekorun. Punasävyiset helmet ovat 'japanilaisia ihmehelmiä', metalliset tibetan silver helmiä ja valkoiset kristalleja.

Nerikomi-viikonloppu

Viime viikonloppu tuli vietettyä nerikomi-kurssilla Äidin kanssa. Kurssilla valmistimme värjätystä savesta helmiä ja pieniä esineitä. Ohjaaja oli valmistanut etukäteen meille pigmentillä värjätyn saven, eli sen sekoittamista emme päässeet kokeilemaan. Tästä oli kuitenkin se hyöty, että ehdimme tehdä töitä enemmän.

     

Tässä ja seuraavassa työssä kokeilin laminointia. Ensin tehtiin pohja, jonka päälle aseteltiin erivärisistä savista tehtyjä asioita; tässä palloja ja pötkylöitä. Asettelun jälkeen kuviot kaulittiin kankaan läpi kiinni pohjaan.Ylemmän työn aion lasittaa kokonaisuudessaan, mutta alempaan työhön olisi tarkoitus kokeilla vain osittain lasitusta.

Tässä alkaa valmistua  muna. Aluksi muotin seinämiin laitetaan savea. Itse laitoin kolmea eriväristä marmorisavea: vihreä-keltainen, vihreä-vaaleanpunainen ja vihreä-musta.

Kun muotin pinta on kokonaan saven peitossa, se painellaan kunnolla kiinni ja siloitetaan. Kun kumpikin puoli muotista on vuorattu savella, reunat viillotettu ja kosteutettu painetaan muotit toisiaan vasten ja odotetaan muutama minuutti.

Sen jälkeen muna irroitetaan muotista ja jääneet uurteet sekä saumakohta siloitetaan. 

Tällainen möykky siitä tuli.

Kun työt ovat kuivahtaneet tarpeeksi muttei liikaa, ne kuoritaan eli niiden pintakerros poistetaan, jolloin värien sotkeentuminen ei työstövaiheessa haittaa. Kuorinnan jälkeen työn värit kirkastuvat ja tulevat paremmin esiin.

Tässä Äitini tekee helmiä. Hän onnistui
 saamaan niihin kauniin värityksen.

Kun kaikki työt saatiin kuorittua, ne jätettiin kuivumaan. Töiden kuivuttua ne raakapoltetaan, jonka jälkeen meillä on lasituspäivä jolloin lasitamme työmme haluamallamme tavalla tai jätämme lasittamatta. Kaikki työt menevät kuitenkin lasituspolttoon, sillä se on raakapolttoa korkeampi ja tekee töille hyvää.

P.S. Tänään alkoi Vintage-pukukurssi. Tutkimme 50-luvun asuja ja suunnittelimme mitä haluamme tehdä. Seuraavalla kerralla (kahden viikon päästä) jäljennämme/teemme kaavat ja kenties ehdimme jo aloittaa puvun tekoa. En tiedä vielä aivan tarkkaan millaisen mekon aion tehdä, mutta löysin yhden aivan ihanan kesämekon kaavat, kenties siis teen sen. Kangasta täytyy vielä miettiä ja käydä ostamassa.